Henkilöbrändi

2.2.2026

Tein omat kotisivut osoitteeseen mitja.fi ensimmäistä kertaa joskus koronan aikaan vuonna 2020, sitä ennenkin mulla oli omat sivut mutta ei ikiomaa domainia! Oon kyllä ollut iloinen siitä kuinka harvinainen nimi mulla on niin sain ostettua etunimi domainin. Kovin monella ei semmosta ookkaan lällällää.

Ihan ekat sivut mulla oli Adobe portfolion kautta ja siellä oli lähinnä piirroksia mitä olin teininä tehnyt. Pikkuhiljaa portfolion materiaalit muuttui peleiksi mitä tehtiin koulussa. Sitten kun tein oman sivun niin sekin oli portfolio missä etualalla oli esittelyteksti ja linkkejä linkkariin ja ansioluetteloon jne. työelämäpöhinää. Nyt hetken aikaa työelämässä olleena ja siihen yhä enemmän kyllästyneenä, olen alkanut karttaa ajatusta tällaisesta työelämä edellä kulkevasta henkilöimagon rakentamisesta ja brändäyksestä. Osittain luulen että myös vakaat työpaikat ovat osaltaan sallineet tämän muuttuneen ajattelutavan, koska en ole jatkuvasti rahaton ja pähkäilemässä miten parantaisin mahdollisuuksiani saada uusi työpaikka.

Tämä uusi näkökulma tuo paljon iloa oman sivun kehittelyyn, selaan nykyään enemmän muiden brändittömien ihmisten sivustoja joissa he näyttäytyvät sellaisena kuin todellisuudessa ovat, jopa vielä raaemmin ja rehellisemmin kuin uskaltavat olla ns. oikeassa elämässä. Näitä sivustoja yhdistää usein myös pseudoanonyymisyys, sellainen että niitä ei löydä hakukoneesta etu- ja sukunimellä etsimällä ja välttämättä läheisetkään ei ole tietoisia noista kotisivuista.

Itselläni on vähän henkilökohtaisempi lähestyminen omaan kotisivuun, kirjoitan sillä oletuksella että kaikki läheiseni voivat halutessaan löytää tänne ja samoin myös työmaailman ihmiset, nykyinen työnantaja ja ne jotka tutkivat millainen brändi olen, josko olisin julkisesti riittävän poliittisesti korrekti tulla palkatuksi. Pelkäsin juurikin tuota osaa omia koitsivuja tehdessäni. Halusin olla varma että omat sivut ei ainakaan pienentäisi työmahdollisuuksiani tai menettäisi nykyistä työtäni.

Ilmeisesti nyt pelko kuuluisikin olla että AI kerää kaiken mitä kirjoittelen tänne. En kyllä suoraan keksi mikä hyöty siitä kenellekkään on, mutta ehkäpä rikon jotain lakia mikä keksitään vuosikymmenen päästä ja minulta hylätään sosiaaliturva tms. sen takia mitä nyt ajattelen tänne.

Turhaa tommonen. Sekin tuntuu vaan henkilöbrändipakotukselta, aina joku hämyilevä kontrolli yläpuolella siitä mitä saa ja ei saa tehdä. Kotisivujen kuuluu olla hauskaa sekoilua, pikkuprojekteja, turhuuksia, vieraskirjoja, tietokoneen speksejä, kaikkea mitä mieleen juolahtaa. Kotisivu on oma koti netissä jonne kaikki on tervetulleita vierailemaan. Kaikki ei voi tykätä siitä mitä asioita olen kotiini keräillyt, miten elän ja miten käyttäydyn kotonani. Ja sen pitää olla OK.

Joten vittuun henkilöbrändäys.

Kirjoittelen nykyään ruutuvihkoon kaikenlaisia ideoita mitä voisin huvin vuoksi toteuttaa omille sivuilleni. Tunnen että se on itselleni oikea tapa toteuttaa taiteellisuutta ja luovuutta. Eilen tuli kotimatkalla junassa mieleen yksi idea jossa on interaktiivinen sivu väittämiä ja niihin vastataan joko "uskon" tai "en usko" ja napit vievät sivun tikkaita ylöspäin ja alaspäin yrittäen saada kävijän sisäistämään jonkun totuuden (tai oman uskomukseni...). Pääsivulle olen suunnitellut terminaalia johon kirjoitetaan komentoja että pääsee navigoimaan ympäri sivustoa. Paljon muitakin ideoita löytyy ja jotkut niistä on toteuttamiskelpoisia ja toteutuukin, kuten kuvagalleriat dithering-filtteröidyillä anonymisoiduilla valokuvilla.

Huomasin muuten kun pistin oman nimeni hakukoneeseen niin ensimmäinen asia mitä löytyi oli linkki ansioluetteloon vaikkei sitä edes ole enää olemassa tällä sivulla. Ehkä se joskus poistuu... Ja suoraa linkkiä kotisivulle sen sijaan ei ollut lmao liian paska sivu kai. Ei sillä että kiinnostaisi ohjaako google tänne vai ei, varmasti en ainakaan sen eteen nää vaivaa.