Pankit ja raha

Professori Richard Werner on kirjoittanut kirjan Princes of the Yen ja mm. suunnitellut setelirahoitustoiminnan (Quantitative Easing).

Hänen tutkimuksensa siitä miten pankit toimivat ja miten esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF toimii pienten valtioiden kehityksen vastaisesti, ovat melko kiisteltyä kamaa.

Miksi paikallispankit ovat tärkeitä talouskasvulle? Haastattelu Richard Wernerin ja pankkiöyskyrin kanssa:
https://www.youtube.com/watch?v=EC0G7pY4wRE

Pankit pyritään näyttämään vain "välikäsinä", jotka välittävät rahan siirtymän, vaikka todellisuudessa niillä on päävastuu talouden ylläpidossa ja rahan luonnissa. Pienet pankit ovat välttämättömiä, jos halutaan että pienet ja produktiiviset yritykset saisivat lainoja.

Voiko pankit luoda rahaa tyhjästä? (paikallispankit jotka eivät ole keskuspankkeja):
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1057521914001070?via%3Dihub

Artikkeli käy läpi kolme erilaista teoriaa siitä miten pankit toimivat ja miten raha luodaan. Tutkijat tekevät testin paikallispankin kanssa jossa luodaan laina ja katsotaan mistä raha tulee pankkitilille. Lopputulos on se että vaikka pankki on paikallispankki, jolla ei ole suoraa vaikutusvaltaa rahapolitiikkaan, valuutan luominen tapahtuu ns. tyhjästä.

Princes of the yen, pikkudokkari:
https://youtu.be/p5Ac7ap_MAY

Dokumentti käy läpi kuinka IMF pyrkii estämään Itä-Aasian valtioiden vahvan talouskasvun, kuinka Japanin keskuspankki on Yhdysvaltojen tossun alla ja kuinka keskuspankki voi mielivaltaisesti vaikuttaa talouskasvuun ja -laskuun.

Se kuinka Japanissa luotiin vahva kasvukausi, oli yksinomaan pankkijärjestelyn ansiota. Japanin keskuspankki määritti pienemmille pankeille kuinka paljon lainaa on tarjottava. Pienemmät pankit taas niitä pienemmille, kunnes lopputulos oli että keskuspankin määräämä lainojen määrä toteutui mahdollisimman tarkasti. Tämän lisäksi, keskuspankki määräsi mille sektoreille lainaa tulee myöntää. Kun lainaa myönnettiin ainoastaan tietynlaisiin produktiivisiin tarkoituksiin, talous kasvoi niin vahvasti, että Japanista tuli vientimaa, samalla kun kansalaisten elintaso pidettiin toissijaisena.

Kun 80-luvulla alkoi ns. talouskupla, kansalaiset alkoivat huomaamaan että rahaa oli yllinkyllin, enemmän kuin elämiseen oli tarpeellista. Kun elintaso oli kohotettu jo sopivalle tasolle, yritykset ja kansalaiset alkoivat sijoittaa ylimääräisen rahan epäproduktiivisesti, tuottoja odottaen. Niin kauan kun rahaa käytännössä pakkolainattiin liikaa, talouskupla kasvoi ja epäproduktiivisesti sijoitettu raha tuotti suuria voittoja.

Kun kupla oli riittävän suuri, keskuspankki laittoi rahahanat kiinni ja paikallispankit eivät enää lainanneet rahaa. Tästä alkoi Japanin talousromahdus, jonka verukkeella valtion kontrolli rahapolitiikkaan saatiin poistettua lopullisesti.

Kivijalkapankkien määrä puolittui Suomessa 2000-luvulla – Finanssivalvonta: Jos tahti kiihtyy, voidaan tarvita tarkempaa lainsäädäntöä
28.1.2021

https://yle.fi/a/3-11760096

Pankit Suomessa – katsaus Suomessa toimiviin pankkeihin
25 heinäkuu, 2021

https://pankkiasiat.fi/pankit-suomessa-katsaus-suomessa-toimiviin-pankkeihin

Alla oleva teksti on ajatuspohjaista, ja koska argumenteille ei ole lähteitä, voidaan ne lukea myös mielipiteinä. Olen hankkinut yleisen tason ymmärrykseni vahvimmin seuraavista lähteistä:

Kirja: Princes of the Yen - Japan's Central Bankers and the Transformation of the Economy
Richard A. Werner

Kirja: 23 Things They Don't Tell You About Capitalism
Ha-joon Chang

Kirja/kokoelma: The Dollar Endgame
Peruvian Bull

Youtube: Werner Economics
Richard A. Werner

Youtube: Garys Economics
Gary Stevenson

Oman valuutan tärkeys

Valtiolle olisi lähes välttämätöntä, että sillä on kontrolli omaan valuuttaansa, että voisi vaikuttaa talouskasvun suuntaan. Se joka määrittää rahapolitiikkaa, määrittää koko valtion tulevaisuuden.

EU ja yhteinen euro on ollut erinomainen tapa poistaa valtioilta kontrolli heidän omaan talouteensa. Finanssipolitiikka, eli se miten valtio käyttää olemassa olevaa rahaa, on käytännössä hiekkalaatikkoleikkiä, jossa ei ole määräämisvaltaa siihen kuinka paljon laatikosta löytyy hiekkaa.

Kun Suomi liittyi osaksi EU:ta, ei Suomessa käyty kansanäänestystä ollenkaan euroon siirtymisestä, kun taas Ruotsissa kansanäänestys käytiin. Jos äänestys olisi käyty, meillä olisi todennäköisesti edelleen valta omaan talouteemme, kuten Ruotsilla edelleen on.

Euroopan keskuspankki on musta laatikko, jonka sisällä käytäviä neuvotteluja ei saa edes euroopan parlamentti tietää. EKP määrittää koko EU alueen rahapolitiikan ja siten vaikuttaa jokaisen maan talouskasvuun vahvasti. Se että mikä puolue on vahvimmillaan vaikka Suomen hallituksessa, ei ole juuri merkitystä siihen mikä työttömyysaste tai hyvinvointivaltion tila on. Kärjistettynä, jos rahaa on paljon, hyvinvointia on paljon, ja toisin päin. Tietenkin se raha mikä luodaan lainoilla on oltava tuotollista, muuten rahan määrä vaikuttaa suoraan inflaation määrään, joka puolestaan talouden tilaan.

Se, että valtio myy omistuksiaan ulkomaille, yksityistää palveluita ja ottaa valtionlainaa ylläpitääkseen hyvinvointivaltiota on karhunpalvelus taloudelle. Valtionlaina on pahimmanlaatuinen kulutusluotto.

Suomi on taantumassa

Olen itse yrittänyt miettiä, kuinka Suomi voisi vaikuttaa omaan talouden tilaansa, vaikka rahapolitiikkaa täällä ei suoranaisesti enää ole. Jos ymmärrän nyt riittävästi rahan toimintatavoista, mielestäni nykyisessä tilanteessamme olisi välttämätöntä transformoida Suomi vientivoittoiseksi maaksi, jossa pienyrityksille on matala kynnys kukoistaa.

Talouden korjaamiseen on mielestäni kaksi toisistaan hyvin eroavaa tavoitetta:

Ensimmäinen tavoite saavutetaan olemalla vientivoittoinen maa. Lainoja, eli rahaa, luodaan hitaammalla tahdilla kuin ulkomaista rahaa rantautuu Suomeen. Kuten aiemmin kävi ilmi, raha luodaan aina pankkilainoilla, mutta jos Suomi ei ole vientivoittoinen maa, se tarkoittaa että kokonaislainojen määrä suhteutettuna tuottoihin kasvaa ja maa köyhtyy.

Toinen tavoite, eli hyvinvointivaltion ylläpito ja kehittäminen, ei välttämättä vaadi vientivoittoisuutta. Valtion sisäinen hyvinvointi saadaan aikaan edistämällä pienyrittäjyyttä ja luomalla työpaikkoja tarjoamalla uusille ja pienille yrityksille helpommin rahaa lainojen muodossa.

Kun rahaa tuodaan ulkomailta, oli se sitten euroja tai muuta valuuttaa, Suomen talouden kokonaislainan määrä vähenee, sillä lainataakka siirtyy maihin johon tuotteita viedään. Tällä tavoin kun paikallispankit rahoittavat pienyrityksiä ja produktiivisuutta, lainan määrä suhteutettuna ei silti kasva räjähdysmäisesti, sillä tuontimaat rahoittaisivat suomalaiset lainat.

Kun Suomen lainsäädäntö kannustaisi pienpankkien perustamiseen ja pienpankkien lainojen myöntämiseen vahvemmin, se aiheuttaisi positiivisen ketjureaktion. Pienpankit lainaavat uusille yrittäjille, yritykset lisääntyy, tuottavat yritykset luovat työpaikkoja, kansalaiset vaurastuvat ja kulutusluotot vähenevät. Inflaatio ja tuotteiden hinta ei lähde käsistä, kun lainaaminen ei lähde käsistä.

Kun kansalaisille riittää työpaikkoja ja yrityksille riittää rahaa, palkat nousevat ja valtion tulot nousevat. Kun valtion tulot nousevat, on vähemmän tarvetta valtion kulutusluotolle.

Jo vuodesta 2021 kun kiinnostuin lukemaan enemmän kapitalismin ja rahan toiminnasta maailman talouksissa, opin mitä on digitaalinen keskuspankkiraha eli CBDC, esimerkiksi digieuro ja digidollari. Nykyään käytämme digitaalista rahaa, eli BDC:tä, jo lähes kaikkeen kaupankäyntiin, kun tilillämme näkyy vaan numeroita jotka muuttuu kun korttia näyttää kassalla. Vaikka käytämmekin digitaalista rahaa, meillä on täysi kontrolli omaan rahakäyttäytymiseemme. Voimme edelleen muuttaa rahan fyysiseksi, jolloin digitaalinen jalanjälki katkeaa, voimme myös siirtyä toiseen valuutta- tai sijoitusmuotoon kuten bitcoiniin.

Kun siirrymme pikkuhiljaa kohti digieuroa, ensin luodaan digitaalinen identiteetti kaikille kansalaisille, joka tarkoittaa sitä että olemme tunnistettavissa ja seurattavissa kaikkialla fyysisesti ja digitaalisesti jättäen tarkan digitaalisen jalanjäljen tekemisistämme ja omistuksistamme. Kun omistuksemme on täysin digitalisoitu, voidaan siirtyä käyttämään digitaalista keskuspankkirahaa, jossa täysi kontrolli siirtyy kansalaiselta keskuspankille, eli meidän tapauksessa EKP:lle.

Keskuspankki voi määrätä mielivaltaisesti mihin rahaa tulisi käyttää ja milloin sitä saa tai kuuluu säästää. Negatiivinen korko on mahdollista tapauksissa kun halutaan kansalaisten kuluttavan säästöjään pois. Ei ole mahdollisuutta enää suojautua kontrollilta siirtymällä toiseen valuuttaan tai valuuttamuotoon kuten seteleihin, sillä keskuspankki voi lukea sen terroristiseksi tai epäturvalliseksi toiminnaksi ja estää rahan siirron. Euroopan keskuspankki on jo nyt maailman läpinäkymättömin keskuspankki jolla on käytännössä diktatuuri EU:ssa. Kun siirrymme digieuroon, EKP:n valta kasvaa ennennäkemättömälle tasolle. Kansalaisia voidaan jatkossa pitää "syyllisinä kunnes todettu syyttömiksi".

Tietenkin kaikki me olemme riittävän hyväuskoisia että emme voi kuvitella EU:lla olevan totalitaarista tulevaisuutta, mutta digieuro antaa sille tulevaisuudelle mahdollisuuden. Ei voida tietää mitä oikeasti tapahtuu, mutta itse en haluaisi edes mahdollisuutta tällaiselle tulevaisuudelle.

Hiljattain tapahtunut hyvä esimerkki siitä mitä tällainen kontrolli voi tuoda tullessaan on Visan ja Mastercardin valta päättää mitä siirtoja heidän maksuvälityksen kautta sallitaan. Steam ja Itch io ovat kokeneet tämän kontrollin. Steam joutui tänä kesänä poistamaan useita pornografisia pelejä kokonaan alustaltaan, sillä Visa ja Mastercard uhkasivat estää maksunvälityksen koko Steam-alustalla jos pelejä ei poistettaisi. Itch io puolestaan joutui poistamaan kaikki "nsfw" pelit alustaltaan.

Vaikuttaa suhteellisen yksiselitteiseltä, että vaikka olemmekin EU:ssa jossa rahapolitiikkaa määrittää vahvasti EKP, on suomalaisilla luottolaitoksilla nykyisellään vielä lupa laskea rahaa liikkeelle.